Lajit

BJJ on painilaji, jossa ovat mukana alasviennit, erilaiset nivellukot ja kuristukset. BJJ:ssä ottelija voi otella myös selällään ja hakea sieltä lopetuksia sekä kääntöjä. Ottelija saa pisteitä alasvienneistä ja erilaisista positioista. Ottelut päättyvät luovutukseen tai täyden otteluajan päätyttyä pistevoittoon.

Brasilialaista jujutsua voivat harrastaa miehet ja naiset, pojat ja tytöt, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Painotus itsepuolustuksen, kilpaurheilun, kuntoilun sekä vapaaotteluharjoitteiden välillä on harrastajan tavoitteista kiinni. Laji vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja jatkuvaa itsensä voittamista niin henkisesti kuin fyysisesti. Brasilialainen jujutsu on konkreettinen laji jota sovelletaan harjoitteluotteluissa. Omien rajojen kohtaaminen on osa harjoittelua. Oikea asenne on ratkaisevaa ja epäonnistuminen on osa oppimisprosessia. 

Lukkopaini on kamppailulaji, jossa päämääränä on hallita vastustajaa pystyssä tai matossa ilman lyöntejä erilaisten käsi- ja jalkalukkojen sekä kuristusten avulla. Laji on hyvin samankaltainen brasilialaisen jujutsun kanssa, merkittävämpänä erona se, ettei lukkopainissa käytetä gitä. Lisäksi lukkopainissa saa vapaasti käyttää jalkalukkoja, kun taas brasilialaisessa jujutsussa niiden käyttö on rajoitettua.

Lukkopainin tekniikoilla on merkittävä osa vapaaottelussa, sillä usein kamppailutilanne ajautuu lähikontaktiin ja siitä mattopainiksi. Lukkopainissa yhdistellään muun muassa vapaapainin, sambon, brasilialaisen jujutsun ja judon tekniikoita.

Vapaaottelu on kamppailu-urheilulaji jonka säännöt sallivat monipuolisten pysty- ja mattotekniikoiden käytön. Tavoitteena on voittaa ottelu käyttämällä sallittuja iskuja sekä lukkoja. Mikäli ottelu kestää täyden ajan, julistavat arvostelutuomarit voittajan perustuen ottelijoiden tekniseen osaamiseen sekä aktiivisuuteen. Ottelut käydään häkissä tai vaihtoehtoisesti kehässä.

Maailmalla on useita vapaaotteluorganisaatioita sekä promootioita joiden ottelusäännöissä on pieniä eroavaisuuksia. Yleisesti ottaen voidaan puhua amatööri- ja ammattilaisvapaaottelusta.

Amatöörisäännöillä käytävien otteluiden erät ovat kestoltaan tyypillisesti kolmen minuutin mittaisia ja niiden lukumäärä vaihtelee yhdestä kolmeen. Amatöörit käyttävät tyypillisesti hyvin pehmustettuja hanskoja sekä jalkasuojia. Kehätuomarit keskeyttävät ottelut hyvissä ajoin toisen ottelijan jouduttua alakynteen tyrmäysten välttämiseksi. Amatööriottelijoiden taso vaihtelee muutaman kuukauden harjoitelleesta aloittelijasta useiden vuosien tavoitteellisen harjoittelun tuloksena kehittyneeseen huippu-urheilijaan. Junioreiden (alle 18v) osalta kontakti päähän on kokonaan kiellettyä.

Ammattilaissäännöillä käytävien otteluiden erät ovat kestoltaan tyypillisesti viiden minuutin mittaisia ja niiden lukumäärä vaihtelee kolmesta viiteen. Selkeimmät erot amatööreihin nähden on päähän kohdistuvat polvet ja sääntö joka sallii iskemisen kyynärpäillä pystyssä sekä matto-ottelussa. Lisäksi ammattilaisotteluissa käytettävä suojavarustus rajoittuu vapaaotteluhanskoihin sekä hammas- ja alasuojiin. Ammattilaisvapaaottelijat ovat lähtökohtaisesti huippu-urheilijoita joiden korkea taitotaso mahdollistaa turvalliset ottelut ammattilaissäännöin.